keskiviikko 1. toukokuuta 2013

Japani osa I


Eilen, monen kuukauden odotuksen jälkeen, astuin vihdoin lentokoneeseen. Ja nyt istun vuokratun yksiön sängyllä Japanin Chibassa ja yritän estää unta vielä tulemasta. Tänne olen halunnut viime syksystä lähtien, heti kun sain kuulla mahdollisuudesta suorittaa osa opinnoista Japanissa. Hakuprosessi oli pitkä ja mutkainen. Välillä vaihto siirtyi vuodenajasta toiseen ja välillä näytti siltä ettei se tulee ollenkaan tapahtumaan. Täällä nyt kuitenkin olen ja ihan ansaitusti :) Ja kaikille kotijoukoille aion nyt päivitellä yhteisesti tänne blogiin mitä mulle kuuluu. Takaisin palaan 25.7, joten kesääkin pitäisi vielä olla jäljellä.





Rajallisen budjetin vuoksi ostin välilaskulliset lennot. Tuntuuhan se tyhmältä lentää ensin Helsingistä Lontooseen ja sitten ottaa sieltä suoralento Japanin Naritaan, mutta kun hinnoissa on eroa päälle 200 euroa niin se kyllä tuntuu. Ja sitä paitsi musta on mukava hengailla Heathrowlla. Eilenkin suuntasin nokkani kohti Wagamaman pöytiä ja äkkiäkös aika hurahti siemaillessa appelsiini-omena-lime-selleri-inkivääri-mehua. Oli muuten hyvää!





Japanin lento olikin sitten jo ihan omaa luokkaansa. En ole ollut näin pitkällä lennolla aikaisemmin. Mitkä leffavaihtoehdot! Tarkoitus oli nukkua mahdollisimman paljon, mutta kun yhtään ei väsyttänyt, leffat oli kivoja ja sain opiskelin japaninkieltä erilaisilla peleillä. Ja sitä paitsi, kuka pystyy nukkumaan lentokoneessa? Se on fyysisesti aivan mahdotonta löytää siitä penkistä asentoa missä lihakset olisi rentoina eivätkä puutuisi.





Ja sitten vinkki Japaniin matkaaville: älkää jättäkö majapaikan yhteystietoja ruumaan menevään kassiin.  Oli nimittäin vähän puhumista että pääsin edes koko maahan kun en muistanut tän kämpän osoitetta, pomon koko nimeä enkä hänen numeroaan. Kentällä vastassa pomoni vaimo ja heidän 3v poika. Pomo itse oli autossa odottamassa. Koko perhe on erittäin mukavia ja hyvin länsimaisia.

Tuotiin kamat kämpälle ja lähdettiin heti syömään sekä ostoksille. Sushiravintolassa olin varmaan koko ajan suu auki. Niin paljon oli uutta nähtävää. Ruuat tilattiin kosketusruudulta ja ne toimitettiin pienellä luotijunalla. Pomon poika huolehti että kaikki lautaset tuli otettua hihnalta ennen kun juna lähti takaisin keittiöön.. Omassa keitossani on jotain merenelävää joka näytti pyyhekumilta punaisine reunoineen, mutta se oli oli todella hyvää. Ja vihreä tee tehtiin itse pöydässä: purkista jauhetta ja hanasta kuumaa vettä päällä.










Ruuan jälkeen käytiin ostamassa valtavasta kotimarketista mulle vähän työvaatteita kuten nämä kengät. Voin sanoa ettei ihan ainakaan vielä tunnu hyviltä jaloissa.. Aamulla mut tullaan hakemaan töihin 6.45. Tiedä sitten kuinka aikaisin mun pitää herätä että saan koko kengät kiinni taiteiltua. Oli meinaan taitolaji tuo :)






Niin ja tänään kävin myös kaupassa, yksin. Tämä puolivalmisteiden luvattu maa ja hyllyt täynnä asioita joista en ole kuullutkaan :D Yllättävän hauskaa :)

Perjantai ja ens maanantai on vapaita joten voisin vaikka heti lähteä jonnekin kauemmas, mutta taidan ensin tutustua tähän lähiympäristöön paremmin. Vieressä on ainakin joku kiva puisto. Ja koska sain pomolta taitettavan pyörän lainaan niin voin kruisailla pitkin katuja kauemmaksikin tai ottaa pyörän mukaan Tokioon.

Kuulumisiin!










4 kommenttia:

Marjukka kirjoitti...

Ihan mahtavaa! Ja kengät näytti sorkilta! Kulttuurishokkeja tiedossa monen monta :D Mut siehän pärjäät, näytä niille! =)

Anna kirjoitti...

Varmasti :D

Anonyymi kirjoitti...

Hassut kengät =) Hmmm, mutta miks ne on tuommoiset? Tiina

Anna kirjoitti...

Kaiketi näillä kengillä voi kiivetä puussa ja pysyä paremmin pystyssä kaarevilla pinnoilla. Tai syy voi olla ihan mikä vaan :D