Chiba, Honda

Japanissa oli golden week viime perjantai-maanantai. Eli muutama pyhä ja niiden väliin jäävä aika luovat paikallisille mukavan pikkuloman. Ja pyhien vuoksi oli minullakin vapaata neljä päivää. Päätin käyttää päivät hyväkseni seuraavalla tavalla: pe Chiban keskusta, la lähiympäristö, su ja ma Tokio. Ja mainiosti aika kuluikin. Tokiosta seuraavassa postauksessa.

Perjantaina siis suuntasin junalla Chibaan (Chiba on Japanin Chiban prefektuurin pääkaupunki). Ajattelin aloittaa junan käytön hieman helpommalla ja pienemmällä kaupungilla ("vain" 962 707 asukasta). Kaupunki on nätti ja helppokulkuinen. Pyörin kaupoilla ja kävin syömässä, ei mitään erikoista. Kuuntelin puistossa bändejä ja juttelin herran kanssa joka ei osannut englanti, mutta halusi minun osoitteen Helsingissä. Kaupoilla meinasin välillä nauraa ääneen kaikille vempaimille mitä löysin. Tässä muutamia.

Tässä kuvassa yksi virhe: tupakantumppi. Niitä ei ole kaduilla sillä ihmiset polttaa vain sallituilla paikoilla tai tumppaa pehmeään muovipussukkaan.

Lauantaina otin pyörän alle, kartan käteen ja lähdin tutustumaan lähiympäristöön. Tiedä nyt sitten miksi tätä aluetta kutsutaan, mutta aseman nimi on Honda. Otin suunnaksi puistot ja etsin kartasta kaikki puiden kuvat. Pyöräily oli kivaa, ilma lämmin ja puistot ihania. Löysin myös kahviloita, kauppoja ja ravintoloita. 

Seuraavaksi liian monta kuvaa puistoista, mutta kun siellä oli niin kaunista.

Alligaattoreita en nähnyt, mutta lammessa ui isoja karppeja ja kilpikonnia. Otin myös paljon kuvia kivirankennelmista ja muista alaani liittyvistä jutuista, mutta voin tehdä niistä vaikka joskus yhtenäisen postauksen. Ja ymmärrättekö jo miksi noita metsiä on vaikea katsoa?

Muutama kuva vielä tältä päivältä. Tänään oli siis eka oikea työpäivä ja vuorossa oli perus ylläpitoa: raivaussaha kouraan ja hommiin. Päivä on huomattavasti pidempi kuin Suomessa, mutta siihen kuuluu yllättävän paljon taukoa ja muuta aamutoimintaa milloin ei tehdä töitä.

Lopuksi kuva-arvoitus. Kuka tietää mitä näillä puupinoilla tehdään metsässä? Mä tiesin kysymättäkin :)

Kämppä

Tässä vähän kuvia mun kotoa, kun niitä kerran pyydettiin.
Valotus on outo ja kämppä näyttää kolkolta kun sain siivottua sen.

Mulla on siis kokoon taittuva ruokapöytä. En oo ihan varma että mitä tässä lattialla pitäisi tehdä, jos tuon laittaisi kasaan. Neliöitä kuitenkin riittää.

Ilmastointi ja vaatekaappi. Ilmastointi on pelottava enkä oo onneksi vielä tarvinnut sitä. Täällä on lähinnä ollut todella kylmä, joten lämmitystä olisin enemmän kaivannut.

Tv pöytä on muuntautunut mun läppäripöydäksi sillä nettipiuha ei riitä pöydälle asti.

Sänky on vähän niin kuin parvi. Alle saa vaikka matkalaukut. Myös portaat ovat säilytystilaa. Vielä pitäisi keksi jotain laitettavaa niihin :)

Sängyn päälle ovat päässeet poseeraamaan mun Tokion tuliaiset :)

Ja mulla on oma pesukone! Jei. Sitäkään en ole vielä uskaltautunut käyttämään. Paljon japaninkieltä nappuloissa.

Eteisessä on myös keittokomero, jääkaappi ja mikro.

Ja tuossa seinässä on ovikellon kamera. Voin siis pällistellä siitä jos joku soittaa ovikelloa.

Vessassa mulla on ensin pönttö, jossa on käsienpesuallas päällä. Oikeastaan ihan järkevä japanilainen ratkaisu. Hanasta alkaa automaattisesti huuhdeltaessa valumaan vesi jolla täytetään säiliö. Ja seuraavalla kerralla pönttö huuhdotaan sillä vedellä millä pestiin kädet.
Seinässä on taas joku tuuletuksen säätö, josta en ymmärrä. Takana näkyy hieman kylpyammetta ja lavuaaria. Lavuaarin oikealla puolella on vielä suihku, jossa peseydytään ennen kun astutaan kylpyyn nauttimaan lämmöstä.

Olin sunnuntain ja maanantain Tokiossa ja yövyin kapselihotellissa. Mutta voisin vaikka kirjoitella siitä joku toinen päivä. Nyt väsyttää ja huomenna on ensimmäinen oikea työpäivä.  Vähän jännittää mitä pääsen tekemään.

Toinen päivä

Aamulla vedin onnistuneesti tabit jalkaan ja lähdin ulos uhmaamaan sadetta klo 6.30. Löysin kollegani läheisen kaupan pihalta (tai siis minut löydettiin) ja sain kyydin töihin.Töissä odottikin sitten yllätys: kulttuuripäivä! Pomo käskytti kaksi työntekijäänsä minun kanssa kiertämään Chiban nähtävyyksiä sillä sade oli muuttanut suunnitelmia.

 Ihan hieno päivä! Aloitettiin sillä että tultiin ensin vaihtamaan mun kengät normaaleiksi ja sitten suunnattiin aamuisen kollegan Miya-sanin kotiin, sillä hänenkin piti vaihtaa vaatteet. Saimme ulkona käteemme lasilliset kylmää teejuomaa. Teeksi nestettä en olisi uskonut sillä väri, haju ja maku viittasi siihen, että lasissa olisi ollut kahvipannun huuhteluvedet. (Ja jos joku ei tiennyt niin en ole kahvinjuoja). Kieltäytyähän ei voinut joten nautin nätisti juoman vaikka vatsalaukkua jo poltteli. Lopuksi Miya-san kutsui meidät käymään kotiinsa katsomaan. Olin todella otettu, sillä minulle on kerrottu, että se vie kuukausia ennen kun kukaan japanilainen kutsuu vierasta kotiinsa. Ja oli mielenkiintoista päästä katsomaan millainen mökki oli sisältä. Ulkoa se oli nimittäin suomalaiseen makuun vähintäänkin erikoinen. Kostean metsän keskellä rotkon päälle rakennettu hökelmä. Tosin metsä oli kaunis :)

Matka jatkui ja näin tähän asti kauneimmat maisemat. Tuntui turhalta yrittää ottaa niistä kuvia kännykällä, mutta tässä muutama. Maisemaa oli vaikea katsoa paljaallakin silmällä sillä etäisyydet heittelivät niin paljon puustossa. Efekti oli todella outo.

Ensimmäinen oikea kohde oli Kasamori Kannon temppeli. Paukauttelin kongia, pesin synnit itsestäni, toivoin, kiipesin  ja kunnioitin. Hienoa kun sain paikallisen oppaan näyttämään mitä pitää tehdä vaikka yhteistä kieltä ei hirveästi ollutkaan. Yhdestä luolasta kysyessäni sain vastaukseksi runoilija 300 vuotta sitten. Itse saa päättää loput tarinasta :D

Ohjelmassa oli myös puutarhamuseo, jossa oli kissanäyttely. Lounas syötiin paikassa jossa tilaus tehtiin tuulikaapissa olevasta automaatista ja kannettiin myöhemmin pöytään. Ja siellä ravintolassa oli teknovessa!

Viimeinen puutarha oli hienoin! Pyöreitä muotoja ja suihkulähteitä. Päivän kokonaiskesto oli lähes 12 tuntia kun pääsin kotiin. Perus työpäivä kaiketi. Nyt on pari päivää vapaata ja ajattelin käydä Chiban keskustassa ja ehkä jopa Tokiossa.

p.s. kuvia saa suuremmaksi klikkaamalla

Japani osa I

Eilen, monen kuukauden odotuksen jälkeen, astuin vihdoin lentokoneeseen. Ja nyt istun vuokratun yksiön sängyllä Japanin Chibassa ja yritän estää unta vielä tulemasta. Tänne olen halunnut viime syksystä lähtien, heti kun sain kuulla mahdollisuudesta suorittaa osa opinnoista Japanissa. Hakuprosessi oli pitkä ja mutkainen. Välillä vaihto siirtyi vuodenajasta toiseen ja välillä näytti siltä ettei se tulee ollenkaan tapahtumaan. Täällä nyt kuitenkin olen ja ihan ansaitusti :) Ja kaikille kotijoukoille aion nyt päivitellä yhteisesti tänne blogiin mitä mulle kuuluu. Takaisin palaan 25.7, joten kesääkin pitäisi vielä olla jäljellä.

Rajallisen budjetin vuoksi ostin välilaskulliset lennot. Tuntuuhan se tyhmältä lentää ensin Helsingistä Lontooseen ja sitten ottaa sieltä suoralento Japanin Naritaan, mutta kun hinnoissa on eroa päälle 200 euroa niin se kyllä tuntuu. Ja sitä paitsi musta on mukava hengailla Heathrowlla. Eilenkin suuntasin nokkani kohti Wagamaman pöytiä ja äkkiäkös aika hurahti siemaillessa appelsiini-omena-lime-selleri-inkivääri-mehua. Oli muuten hyvää!

Japanin lento olikin sitten jo ihan omaa luokkaansa. En ole ollut näin pitkällä lennolla aikaisemmin. Mitkä leffavaihtoehdot! Tarkoitus oli nukkua mahdollisimman paljon, mutta kun yhtään ei väsyttänyt, leffat oli kivoja ja sain opiskelin japaninkieltä erilaisilla peleillä. Ja sitä paitsi, kuka pystyy nukkumaan lentokoneessa? Se on fyysisesti aivan mahdotonta löytää siitä penkistä asentoa missä lihakset olisi rentoina eivätkä puutuisi.

Ja sitten vinkki Japaniin matkaaville: älkää jättäkö majapaikan yhteystietoja ruumaan menevään kassiin.  Oli nimittäin vähän puhumista että pääsin edes koko maahan kun en muistanut tän kämpän osoitetta, pomon koko nimeä enkä hänen numeroaan. Kentällä vastassa pomoni vaimo ja heidän 3v poika. Pomo itse oli autossa odottamassa. Koko perhe on erittäin mukavia ja hyvin länsimaisia.

Tuotiin kamat kämpälle ja lähdettiin heti syömään sekä ostoksille. Sushiravintolassa olin varmaan koko ajan suu auki. Niin paljon oli uutta nähtävää. Ruuat tilattiin kosketusruudulta ja ne toimitettiin pienellä luotijunalla. Pomon poika huolehti että kaikki lautaset tuli otettua hihnalta ennen kun juna lähti takaisin keittiöön.. Omassa keitossani on jotain merenelävää joka näytti pyyhekumilta punaisine reunoineen, mutta se oli oli todella hyvää. Ja vihreä tee tehtiin itse pöydässä: purkista jauhetta ja hanasta kuumaa vettä päällä.

Ruuan jälkeen käytiin ostamassa valtavasta kotimarketista mulle vähän työvaatteita kuten nämä kengät. Voin sanoa ettei ihan ainakaan vielä tunnu hyviltä jaloissa.. Aamulla mut tullaan hakemaan töihin 6.45. Tiedä sitten kuinka aikaisin mun pitää herätä että saan koko kengät kiinni taiteiltua. Oli meinaan taitolaji tuo :)

Niin ja tänään kävin myös kaupassa, yksin. Tämä puolivalmisteiden luvattu maa ja hyllyt täynnä asioita joista en ole kuullutkaan :D Yllättävän hauskaa :)

Perjantai ja ens maanantai on vapaita joten voisin vaikka heti lähteä jonnekin kauemmas, mutta taidan ensin tutustua tähän lähiympäristöön paremmin. Vieressä on ainakin joku kiva puisto. Ja koska sain pomolta taitettavan pyörän lainaan niin voin kruisailla pitkin katuja kauemmaksikin tai ottaa pyörän mukaan Tokioon.

Kuulumisiin!