Nautin esityksestä suuresti. Tuntui siltä että itse esitys avasi Riikka Pulkkisen kirjaa minulle vieläkin enemmän. Täällä enemmän sepustusta itse kirjasta.
Tätä kirjoittaessani huomasin että näytöksiä on enää kaksi jäljellä, joten jos hyvä tuuri käy saatat vielä saada lipun.
Pidin kovasti siitä ettei esityksessä ollut ollenkaan väliaikaa vaan esityksen tiivis tunnelma säilyi loppuun asti. Olen monesti huomannut että toinen puoliaika ei olekaan niin hyvä kuin ensimmäinen puoliaika. Eikä mikää ihme. Meneehän yleisölläkin aina hetki päästä takaisin tarinan tunnelmaan.
Näyttelijät oli valittu taitavasti. Erityisesti pidin siitä kuinka Eero Milonof nuorena ja Pekka Valkeejärvi vanhana loivat yhdessä Martin roolihahmon. Martti oli selvästi sama henkilö vaikka näyttelijä vaihtui aina ajassa liikuttaessa.
Ja vaikka esityksen loppukohtaus oli hieman kuin eri näytelmästä loi se näytelmälle kuitenkin kauniin päätöksen. Kukapa ei haluaisi kuunnella mustarastaan laulua :)
Valokuvat esityksen omilta sivuilta: Kom -Totta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti